Mosku&Jedi

16.8. Tällä viikolla keskityttiin lenkkeilemään lähimettis vähän pitempiä reissuja (siis ajallisesti, tällä flunssa kunnolla,kun ei vauhtia pidetä). Kolme kertaa tehtiin sellainen 1,5-2 h kävelyreissu ja kertaakaan en ollu hukassa, enhän . Hyvä et on tuo hyppytorni maamerkkinä. Kerran myö saatiin kavereitakin mukaan oikein nelin kappalein. Meitiin kanssa mettään uskaltautuivat Susse, Maksi ("hirveeharmikoira"), Rino (corki) ja Stara (Kiinanharjakoira) meitä oli siis aika sekalainen porukka. Mosku ihastu pirteeseen ja pippuriseen Staraan, joka anto pojan juosta itteensä kiinni ja oli nopee...

Tästä reissusta ois kuviikin, mut kuka ehtis ja jaksais ladata ne koneelle. Se huonopuoli tässä uudessa koneessa on ettei oo kun kaks usb-porttii ja toinen kun menee mokkulaan niin toista sitten vaihdellaan noitten muitten vekottimien kesken.

Eilen lauantaina oltiin sitten hakuilemassa. Tuli pientä häiriöö, kun yks setä katsasti jotai polkui tulevii motokroskisoi varten omalla pärinä pyörällään... Tää tarkoitti Jedin kohdalla sitä että siltä jätettiin ilmasutreenit välii ja otettiin ihan vaan hakuilua. No, eipä sekään menny ihan niin kuin piti. Jedi sai päähänsä pelätä kompostikehikosta ja maastoverkosta koottuu piiloo, niin ettei voinu mennä sinne maalimiehelle yksin... Mutta ei palannu munkaan luokse vaan jäi pyörimään noin 5 m etäisyydelle piilosta. Lopulta mä kävilin piilolle, niin äijäkin sitten rohkastu hakemaan palkkansa.

Moskulle otettiin kaks tuulihakuu. Joista toisessa lähetin sen aikapitkältä kun houmasin että se oli pongannut hajun ja sen jälkeen kokeiltiin ekaa pistoo. Joka epäonnistu siten, että ei oikein selvinny huomasko Mosku maalimiestä, kun joltai oli jääny palkat siihen viereen, jotka kiinnosti enemmän. No eikun uudestaan maalimies toiselle puolelle keskilinjaa ja uus lähetys. Nyt ei ollut pojalla mitään ongelmii syöksyy maalimiehen syliin . 

Tänään oli sitten sekä Jedillä että Moskulla syksyn ekat ohjatut treenit. Jedi joutu heti ekalla kerralla jäähyilemään auton peräkoukkuun kun tekeminen ei oikeen maistunut. Mosku sen sijaan osoittautui taas innokkaas työskentelijäls. Välillä oli tosin katsekontaksiharjoituksissa pientä levottomuutta, et eiks jo sais tulla sivulle tai mennä maahan tai jotain muuta...

7.8. Taas on viikko vierähtänyt hurjaa vauhtia. Viikonlopun ja tän immeisen sairastelun väliin mahtu pientä taistelua (muistutusta) siitä miten kotona käyttäydytään... Eli ei kerjätä, ei sohvalle eikä haukuta turhia niin ja myös totellaan kuin jotain käsketään.  Eli hoidosta palautuminen otti aikansa. Muuten pojat olivat kyllä kohtalaisen valmiita lähtemään hoitopaikoistaan kotiin...

Niin ja keskiviikkona oltiin sitten hakutreeneissä, johon multa jäi ääni ja alkava flunssan poikanen äityi sitten seuraavana yönä pahemmaksi tällä hetkellä varotaan edelleen puhumista ja liikaa ärsyttämästä kurkuu, joten pojat ovat eräänlaisessa huomiotyhjiössä, kun isäntäkin lähti tautii pakoon mökille.

Mutta niistä treeneistä. Moskulla oli kerrankin ajatus päässä ja se tajus melkein heti mistä oli kyse. Täytyy ens kerralla muistaa alkaa päästää sitä jo irti ja alkaa yhistää käsky sanaa kehuihin ja tsemppaamiseen.

Jedin kanssa päätettiin kokeilla irtorulla maassa oloa ja se tuntu toimivan paremmin. Pitää sekin muistaa ensiviikolla. Kunhan tästä taudista nyt pääsis eka eroon.

Voisko joku muistuttaa muo tosta vekottimesta jolla kuviakin sais otettuu et sais niitä joskus tännekkin asti. Eikä sen oo tosiaankaan tarkotus olla vaan pölyttymässä tossa hyllyllä.

31.7. Taas on perjantai-ilta. On jotenkin vaan niin hiljasta, kun vein Moskun jo tänään hoitoon, Jedi viedään huomenna reissuun lähtiessä. Sinne se koiruus jäi Missin kanssa leikkimään mökille isovanhempien huomaan. Kuinkahan kovan kurinpalautuksen sille joudun ensiviikolla pitämään kun se saa kaksi päivää painaa mielin määrin ja herkutella... Jedille käy silti ihan yhtä hyvin se pääsee toisten isovanhempien hellään huomaan ja paijaukseen.

Tällä viikolla olemme ihan oikeesti käyneet jopa treenaamassa. Keskiviikkona oltiin hakutreeneissä ja Moskulla kesti vähän aikaa hahmottaa että mitä pitäs tehä. Eikä ollut ilman virettä juuri auttamassa. Mutta kun eka ihminen tupsahti maastossa eteen niin johan alkoi lyytikirjoittaa... kaks seuraavaa otettiin hajulle koko ajan paremmin viimeinen melkein 7 metrin päästä. Sitten sitä olikin vaikee saada mettästä pois, kun se vaan karaili noissa kolmessa paikassa jossa maalimiehet oli olleet et jos löytys vielä lisää haettavia tai olisko tippunu nameja?! Mulla kun on tapana päästää ja palkata koira vapautuksella juoksemaan viimeiseks.

Torstaina sitten oltiin kentällä. Jedin kanssa painopiste edelleen seuraamisessa ja Moskun kanssa keskityttiin leikkimiseen häiriössä. No myönnetään että tuli otettuu muutama sivulle tulo, maahan meno, katsekontaktia ja kontaktikävely harjoituksia tai meillä se on kyllä vielä nakkikävelyä.

26.7. tänään oli TVA:lla mätsärit ja oltiin siellä Moskun kanssa riekkuus. Mosku kävi kehässä ja mä talkoilin sitten hieman enemmän. Muuten tuo koiruus osas käyttäytyä tosi nätisti ja mulle kunniakkaasti, mutta kehässä men vähän sähläykseksi. No pistetään tuo kokemattomuuden piikkiin. Olikohan meikäläiselle toinen kerta kehässä ja eka Moskun kans. Enhän mä oo opettanut sitä ees vielä seisoo, niin tottakai se tarjos kokoajan istumista ja katsekontaktia... eikä liikkumisestakaan tullut oikeen mitään kun pompittiin kun ilmapallo mun vieres tai sitten kirsu maas.

Itteensä saa taas peilistä kyllä kattoo, kun ei oo saanu ittestään lomalla oikeestaan mitään noitten koirien vuoks (siis ihan oikeeta treenii, ei mitään kivaa pelehtimist) irti.

Niin ja edelleen se kamera jäi kotiin. Koskahan opin ottaa sen joskun mukaan ja pitää mukanani eikä autossa tai yöpaikassa repussa...

25.7. Aloitetaan uuden koneen kunniaks uus lehti! Jos nyt sais nää sivutkin pelittämään paremmin. Kesäloma on nyt ohi ja Moksun kanssa tuli sen verran lomailtua, että käytiin Pääkaupunkiseudulla treffaamassa Jessicaa ja Marikaa sekä seikkailemassa raitsikalla, metrolla ja linkalla... Hyvin tuo jokapaikan höylä niissäkin viihty, vaikka alkuun vähän aristelikin ja yritti käpertyy jalkoihin. Lopussa se jo meinas jäädä nukkumaan yleisiin ajokkeihin. Muita ihmetyksen aheita joita ilmeni oli perässä vedettävät laukut ja kärryt sekä liukuportaat... no tota matkalaukkujutskaa pystyy sentään kotona harjoittelee, mutta nuo liukuportaitten hyväksyminen onkin sitten toinen juttu. No eipä niitä kauheen useintuu koirille hyväksytyissä paikoissa vastaan, eikä niihin onneks ees tarvii mennä... Mut ois ne kiva päästä ohi ilman ylimääräisiä kommervenkkejä.

Kommervenkeistä puheen ollen Mika tuossa joku ehtoo,kun itte olin taas liesus niin kehu poliisisetien katsoneen vähän pitkään kun hän oi Moskun kans lenkil ja kun tuolla on edelleen se pahatapa välillä innostua noista autoista. Niin tottakai se innostu sitten paimentamaan sitä poliisiautoo ja Mika oli nostanut sen maasta (paimennusasennosta) niskasta ylös, mut koirapa oli jännittänyt ittensä kyseiseen asentoon niin että ei ilmekkään ollu värähtäny ennen kun auto oli kaukana.  Ei onneks pysähtyneet  ja vetäneet johtopäätöksiä. Kyllä täällä on jo saanut kuulla välillä noista omista otteistaan (jotka jostakin näyttää ehkä vähän ronskilta) mutta kun nuo ei niin pienestä oo moksiskaan, ja mä haluun että mun koirat osaa (tai ees oppivat) käyttäytymään niin että niiden kanssa voi kulkee ihmisten ilmoilla.

Tätä paimennusongelmaa ei muuten ollu pääkaupunkiseudulla, jossa autoja on hieman enemmän kuin täällä maalla.

Valitettavasti tällä kertaa en ehdi kuvia vielä pistää (tosin ei niitä oo taas tullu otettuukaan, kun kamera on aina väärässä paikkaa) kun tään uitetun pennun.

7.7.09 Mun kotikone on tosiaankin hankkiutumassa eläkkeelle. Mulla menee totaalisesti hermot sen kanssa kun yritän jotain tehä. Mutta asiaan. Taas on melkein kuukausi menny, josta sain viikon nauttii jopa lomasta ja koirien kanssa uimisesta. Jopa Mosku tulee nyt mielellää uimaan, mut tarvii hitaasti ja loivasti syvenevän rannan. Tosin on se aika epeli tippuilemaan laitureiltakin,kun pitää kohnottaa...

Treenaamiset on jäänyt vähän vähemmälle ja painopiste siirrettiin laumasääntöjen opetteluun, sisäsiistyteen ja lenkillä kulkemiseen. Meille kun syttyi tuollainen pieni autojen paimennusongelma, joka onneks alkaa olla jo aika hyvin hallussa. No se näkee ensi viikolla kun suuntaamme pääkaupunkiseudulle. Myös malttamista ollaan kokeiltu uloslähdön yhteydessä. Yllättävän kivuttomasti nää asiat meni kaaliin, kun ajattelee että kukkapenkki on edelleen meillä se terrorisoitu ja kaivuu paikka. No jos jo ens kesänä sais oikeesti kukkaset olla rauhassa ja istutettuu...

Mitäköhän tässä muuta osais kertoo? Joka päivä on tullut jotain uutta, mutta niitä on vaikee nyt niputtaa tähän näin yht äkkii.

13.6.2009 Jos viimenk meni viikko niin nyt on mennyt kuukausi ihan järkyttävän nopeesti. Empä oo kotona kauheesti koneella ees kerinnyt käýmään, jotta ois näitä sivuja tullus päiviteltyä. Moskun ja Jedin kanssa ollaan käyty tasaisesti kerran viikossa hakutreeneissa ja kotona ollaan sitten tehty muita harjoitteita. Sivulle tulo onnistuu jo ihan mukavasti, toki edelleen kädellä autettuna vieraissa paikoissa. Istuminen onnistuu -yleensä - jo ilman apuja. Tosin tuossa pari päivää sitten huomasin että ei tajuu mitä sana istu tarkoittaa jos itte makaan nurmikolla, tai sitten ei pysty keskittyy kun on niin ihanaa härnätä mamia . Pari kertaa ollaan ihan vaan käyty leikkiis koulutuskentillä, kun oon lähtenyt treenaa Jediä. Myös uimassa ollaan käyty. Moskukin on erehtynyt lähtee rannasta kahlaamasta pari kertaa Jedin perään,mut kaartanut takas heti kun on tajunnut ettei jalat enää pohjaakkaan. 

Sitten on alkanut tarjoomaan päiväruuan aikakun ehdin niin tallatun alueen kautta nurmelta. Saa vähän vauhtii pois ja pojalle mielekästä tekemistä. Tosin ei sekään tunnu ihan tyystin auttavan... meitiin pensasaidan pätkää on koulittu niin latvoista kuin juuristakin ja myös orvokit on löytäneet parempiin suihin, kun vaan olemaan pihan kaunistuksena.

Kuvia ei edelleenkään oo tarjolla, kun tää kone ei jaksa niitä pyörittää... eikä kuvan käsittelyohjelmaa... pitää selvitellä tilannetta

18.5. Viikko meni niin vauhdikkaasti, ettei täällä ehtinyt käydä kirjoittelamassa. Mosku on kasvunut selvästi siitä mitä se oli ja alkanut komentaa yhä enemmän ja äänekkäämmin. Tosin nyt se myös on alkanut uskomaan, kun sen pyytää hiljenemään. Kuluneesta viikosta yhteenvetona vois pistää vaikka että koiramaista menoa löytyi päivittäin. Oltiin mm. hakuilemassa ja tututustumassa pariin koirakenttään. Ja isäntä innostui käymään pennun kanssa lenkilläkin ihan kaksistaan.

Piiloleikkiäkin otettiin hieman tänään kaksikstaan tuolla metsässä, kun Moskua alkoi kiinnostaa kaikki muu paitsi mami.

Uusia kuvia luvassa galleriaan, kun saan laitteet toimimaan kunnolla.

10.5. Äitienpäivä... tästä tuleekin Moskulle taas vierailupäivä, molemmat mummolat pitäs jaksaa käydä läpi. Huomenna mennään vasta porukoille. Tällä hetkellä se yrittää haastaa Jediä leikkimään ulkona. Kunhan saan kakun pois uunista niin lähdemme ensin poimii valkovuokkoja (mitähän siitäkin tulee) ja sitten ekaan mummolaan.

Eilen oltiin pienellä porukalla ottaa tottista tossa lähellä ja Moskukin pääs mukaan, tutustumaan paikkoihin ja immeisiin sekä näyttämään että mä osaan jo jotain... istua ja päkittää, että eikö se palkka sieltä jo tule. Ollaan me jonkin verran edistytty maahan menossakin ja oon alkanut palkkaamaan sitä kun se tulee mun vasemmalle puolelle istuu, ilman mitään käskyjä ja kommervikkejä. Yritän tehä siitä nyt alkuun mukavaa paikkaa.

Yöt on sujunut kohtuullisen rauhallisesti mitä nyt aamuöisin on ilmeisen tylsää, kun silloin sattuu ja tapahtuu.

Tuholistalla tällä hetkellä

- yksi kori kirjahyllystä (miten se yltää jo niin korkeelle?)

- puhelin laturi (joka oli siinä korissa)

- stereoiden kaiuttimen johto

- kalenteri (joka oli myös tuossa korissa)

- paljon paperia ja silppua

7.5.09 Pari päivää on taas menny kuin siivillä. Tiistaina käytiin veljellä ja porukoilla totuttautumassa "maalla" ja puusouvissa oloon. Mosku pääsi sikäli helpommalla kun tuo edellinen, että Jedi oli ihan oikeesti pentuna mukana hakkuilla ja "lauloi" moottorisahan ja raivaussahan kanssa töissä kilpaa. Nykyään se ei välitä kummastakaan äänestä. Moskulle sen sijaan moottorisahan ääni oli pelottava... sitä piti tutkia peltojyrien alta ja tuhria turkki konevaseliiniin . No päästiinpähän harjoittelee sitten puhdistus operaatioitakin. Sirkeli sen sijaan ei tuottanut ees ihmetystä vaan sen kanssa piti varoo, kun poika meinas tulla liian lähelle. Samoin sait varoa kun pääsit pinoamaan, ettei pinosta katoo puut parempiin suihin. Oli taas isompi näyttääs esimerkkii. Mut tulipahan huomattuu, että ei tuo pentu paljoo arastele erilaisia pintojakaan tassujensa alla, eikä pahemmin katto mitä siellä on...

Eilen, keskiviikkona käytiin hakutreeneissä makkararingilla, eikä oikee ehitty muuta. Tänään oli vuorossa ensimmäinen "kunnollinen" hihnalenkki. Meno oli aika poukkivaa ja autot aiheutti pientä ihmetystä. Pistettiin jo istumaan tai maate. Lopussa tais väsykin tehä tepposensa. Noita hihnalenkkejä vois alkaa tekee kerran pari viikossa, jotta tottuis tohon liikenteeseen paremmin, mutta muuten edelleen noita maastoreissuja, jossa voi "hullutella" auki ja saa tota aktivoituu erilailla itseensä.

Tässä vielä yks kuva tiistailta, kun aloin kesken siivouksen ihmettelee keittiön ikkunasta, että kukas se siellä puussa häärää...

4.5.09 Moskulla on ollut pikkuisen tylsää kun tuo immeinen vaan makaa ja palelee (eli on taas vaihteeks kuumeessa, tänä keväänä onkin tullut kerättyy kaikki mahdolliset taudit). Eilen sentään ehdittin käymään tsekkaamaassa Mätsäreissä meininkiä ja muita koiruuksia. Moksu ystävystyikin taas yhden nuorukaisen kanssa, mutta ei kyllä taida tajuta että on ihan oikeesti vielä pieni pentu... toisaalta osaa se kertoa jos sattuu ja hakee suojaa jos pelottaa...

2.5.09 Mosku ollut kotonaan nyt torstai-illasta (29.4.) asti. Jessica ystävällisenä ihmisenä ja toisena omistajana teki pitkän haku reissun Norjaan, jossa tapasi myös toki kasvattajan, mutta myös Moskun vanhemmat. Norjassa Mosku tunnetaan nimellä Drive.

Ensimmäinen ilta meni hyvin kunnes meidän ennen aikojaan harmaantuva mustiksemme tajusi, ettei pentu taidakkaan lähteä mihinkään vaan jää yksi eikä anna hänen nukkua rauhassa. No, Jediä kävi sääli ja pistimme Moskun yöksi häkkiin. Tästä hän ei kovinkaan innostunut vaan yön nukuttujen tuntien saldo jäi aika vähäiseksi, kun kuunteli pennun kapinaa. Välillä kuulosti siltä, että häkki lähtee kävelemään. Ja kun tuo häkki ei ole niitä pienempiä, vaan taitaa olla isoimpiä metallisia kevythäkkejä...

Nyt näinä parina päivänä vauhti on hieman tasaantunut ja viime yökin meni mallikelpoisesti. Tosin Mosku on ilmeisesti onnistunut valtaamaan Jedin makuumaton ja tyynyn...

Liikkuvasta pennusta on yllättävän vaikeaa saada kuvaa - ainkaan näin muutenkin yleensä maisemia ja kasveja kuvaamaan tottuneena - joten kuvia tulee myöhemmin, kun onnistun niissä...

Mosku on ollut reipas tutustumaan alueen muihin koiruuksiin ja leikkimään heidän kanssaan, myös tädin "jalostettu" pystykorva sai Moskun innostumaan.

Kotona opettelemme vielä ns. yleisjuttuja, eli sohvalle ei hypitä, eikä sitä syödä, kengät (erityisesti kengännauhat, ja croksit) eivät ole yhtä kuin Moskun purulelu jne.

Olen myös aloittanut istumisen opettelun... hiljaa hyvää tulee.

Taustatietoja:

• Kilpailemme Jedin kanssa tällä hetkellä AVO-luokassa tokossa. Ongelmanamme ei ole niinkään liikkeiden osaamattomuus, vaan kilpailujännitys (varsinkin ohjaajalla, joka on täysin menettänyt uskonsa koiraansa) ja koiruuden viitseliäisyys ja syttyvyys kisatilanteissa tai muutenkin erikoistilanteissa.
• suurimpina ongelmina tokopuolella on seuraaminen ja hypyt. Seuraamiseen haemme apuja intensiiviseltä seuraakurssilta, jolta odotan paljon, vinkkejä itselleni ja miten saan parannettua omaa "tilaani" ja uskoani, että liike voisi joskus onnistua... Hyppy vaatii vaan paljon toistoa ja koiralta heräämistä tekemiseen. (Niinkuin kaikki meitiin liikkeet).
• Treenaamme hallitusti kerran viikossa kahdeksana kuukautena vuodessa, lisäksi lyhytkurssit keskikesällä ja -talvella TVA Pori ry nimisessä yhdistyksessä. (Toistaiseksi ohjaajillamme on kestäneet hermot )
• Hakua treenaamme pelastuspuolella Satakunnan pelastuskoirissa, hieman vaihtelevaan tahtiin. Ongelmana sillä puolella on ilmaisu... Hakku ei tule luontevasti joten nyt tahkoamme rullan kanssa...

7.5.09 Aloitetaan nyt tämäkin kunnolla. En noita lyhyitä kotitreeniyrityksiä oo ees viittiny, enkä viitti tänne laittaa. Mutta eilen oltiin pitkästä aikaa hakutreeneissä Harjavallan radalla. Otin kaks piiloo ja molemmat löyty mun mielestä kunnialla. Nyt vaan täytys alkaa hioo tota ilmaisua, eli tahkoo ton rullan kanssa...

18.5. Viime viikolla tuli Jedin kanssa hakutreeneissä treeneiltua tota ilmasua. Poika oli sitä mieltä, että: " Hä. mitä sä tätä rullaa mun suuhun täällä mettässä tunget" ja " kuvitteleksää että mä tosiaan juoksen tää suussa tässä epätasaisessa maastossa". Ei muutakuin lisää treeniä.

Tokoilemassa oltiin torstaina ja perjantaina seuraamisen intiimikurssilla joka jatkuu ens viikonloppuna. Saatiin hyviä ja toistaseks toimivia vinkkejä. Tossa oman jännitystilan hakemisessa vaan mulla ittellä on vielä puutteita...kun muuten yrittää pitää ittees rentona - mennyt ehkä vähän lekkeriks eli liian rennoks tää olemus - niin nyt pitäs sitten hakee sitä kultaista keskitietä ja seuraamisessa toistaseks hieman liioitella.